Yhteisen tietopohjan hyödyntämisen tietoarkkitehtuuri

Tietojohtaminen ry:n lausunto valtiovarainministeriölle yhteisen tietopohjan hyödyntämisen tietoarkkitehtuurin tilannekuvauksesta.

18.04.2019

Lausunto: Yhteisen tietopohjan hyödyntämisen tietoarkkitehtuuri

Palaute koskien dokumenttia Yhteisen tietopohjan hyödyntämisen tietoarkkitehtuuri

Yhteisen kansallisen tason tietopohjan hyödyntämisen tietoarkkitehtuurin määrittäminen on kunnianhimoinen tavoite. Määrittelyssä on tavoiteltu kokonaisvaltaisuutta tiedon hyödyntämiseen siinä ihan onnistumatta. Laadukas tieto on merkittävää uusien modernien digitaalisten palveluiden rakentamisessa. Oikeansuuntaista on, että tulokulmaksi on valittu tietotarve ja tiedon käyttö sekä lähestytty tietoa tarvelähtöisesti. Kaikkia tietotarpeita ei kuitenkaan ole mahdollista määrittää etukäteen. Tiedolle on ominaista sen virtaavuus, jalostuminen ja rikastuminen käytettäessä sekä muuntuminen kokonaan uudeksi tiedoksi. Lähtökohtaisesti tietoa ei ole mahdollista hallita, mutta sen hyödyntämistä voi mahdollistaa monin keinoin ja rakentaa otollisia olosuhteita. Hyvää dokumentissa on, että käytetään laajempimerkityksellistä termiä tieto eikä data. Tietopohjan hyödyntämisen tietoarkkitehtuurityö vaatii jatkotyöstöä ja laajempaa yhteistä käsittelyä.

  1. Johdanto

Johdannossa tulee avata koko kuva, mitä on tietojohtaminen, joka ymmärretään tällä hetkellä tiedon johtamisena ja tiedolla johtamisena. Suomi rakentaa tietoyhteiskunnan edellyttämiä tietoperustaisia moderneja digitaalisia palveluita ja tuotteita. Tavoitteena on aineettoman pääoman valjastaminen hyötykäyttöön Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistamiseksi ja lisäämiseksi.

Johdannossa on myös heti syytä rajata, että tämän dokumentin tarkoitus ei ole kattaa koko tietojohtamisen arkkitehtuuria vaan keskitytään tietoarkkitehtuuriin ja itseasiassa koneluettavan datan hyödyntämiseen.

Dokumentti ei ole sisällöltään pysynyt täysin johdonmukaisena, sillä tunnistetaan kohdassa 1.1., että kyseessä on laajempaa tiedon käyttötarvetta kuin tieto päätöksenteon tukena, mutta joissain kohdissa pudotaan puhumaan vain johtamisen tiedoista. Kannattaa selkeyttää mitä on tiedon hyödyntäminen ja erilaiset käyttötarpeet, koska tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa eli samaa tietoa on mahdollista käyttää eri tarpeisiin.

2. Nykytila 2021

Tiedonhallinnan sykli on hyvin yksinkertaistettu (kuva 8 Choo), ja suositeltavaa olisi kuvata prosessia enemmän siten, että tietotarve määrittää tiedot, ohjaa tiedon hankintaa, edellyttää tiedon mallinnusta ja tietoalueiden muodostusta, mikä johtaa tietopohjan muodostumiseen jne. joita on avattu jäljempänä tekstissä.

3. Termit ja määritelmät

Dokumentissa on käytetty merkittävä määrä erilaisia käsitteitä. Käsitteistön moninaisuus haittaa ymmärtämistä. Termistö on päätettävä alussa ja käytettävä jo määriteltyjä hyväksyttyjä käsitteitä. Käsitteitä on käytettävä johdonmukaisesti. Lisäksi on mainittava, mistä lähteestä käsitemäärittely on peräisin mm. onko esim. käytetty Tietotermit –sanastoa, joka on VM JulkICT:n, Tietojohtaminen ry:n ja Helsingin yliopiston Fintopalvelun tekemä.

Palaute koskien dokumenttia Sidosarkkitehtuurit ja liittyvät hankkeet

Sidosarkkitehtuureja on tunnistettu kohtuullisen hyvin ja tunnistustyötä on syytä jatkaa. Miniminä on luokiteltava kaikille yhteiset kuten Savi sekä tiettyä toimialuetta koskeviin esim. koulutuksen toimialalta on tehty ylätasoa kuvaavia arkkitehtuurikuvauksia ja Oppijan palvelussa viitearkkitehtuureja.

Palaute koskien dokumenttia Toimenpide-ehdotukset

Havainnot ovat oikeansuuntaisia, mutta lyhyeksi annetulla lausuntoajalla toimenpide-ehdotukset vaatisivat tarkastelua ja yhteistä keskustelua kaikkien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden tekeminen on työllistävää ja vaatii paljon osaajaresursseja.

Paikkaansa ei pidä, etteikö julkishallinnon tasolla ole tunnistettu yhteiskäyttöisiä tietoja. Nämä ovat tietoja, joita voidaan käyttää eri yhteyksissä ja eri käyttötarkoituksiin ja tällaisia ovat esim. henkilö- ja yritystunnus, päivämäärä jne. Samaa tietoa voi käyttää eri käyttötarkoituksiin ja tieto voi olla yhteiskäyttöistä pääomaa.

Lisätietoja:

Tietojohtaminen ry
Antti Holmroos, antti.holmroos@iki.fi
Marjukka Nyberg, marjukka.nyberg@m-brain.com

 

Viimeksi muutettu: 
23.4.2019