Blogissa nyt: Tietotyöntekijän mieli tuottaa organisaation tulokset – miten sen terveyttä tuetaan?
Tietotyöntekijän pääoma ja potentiaalinen anti yritykselle ovat korvien välissä. Kuinka usein pysähdymme miettimään, miten tärkeää tästä pääomasta olisi huolehtia myös mielenterveyden näkökulmasta?
Blogissa nyt: Tietotyöntekijän mieli tuottaa organisaation tulokset – miten sen terveyttä tuetaan?
Sanna Lammisen pro gradu -työ mielenterveyshankkeiden edistämisestä työpaikoilla sai Henry ry:n palkinnon. Tietojohtamisen alaan liittyvä gradu antaa meille lisätietoa siitä, miten työelämän inhimillistä puolta voidaan edistää.
Miten työntekijöiden mielenterveydestä huolehtiminen liittyy tietojohtamiseen? Vauhti päällä dataa ja tietoa analysoiva, sujuvasti kommunikoiva ja toimintaa kehittävä henkilö voi vaikuttaa hyvinkin tasapainoiselta, kunnes maailman paino tulee liian kovin harteille ja edessä on pitkä toipuminen. Mielenterveyttä olisikin tärkeää hoitaa ennakoivasti, siten että uupumusta ja masennusta ehkäistään jo varhaisessa vaiheessa.
Inhimillinen työelämä näkee ihmiset kokonaisina
Onko työntekijästä vaativaan kehittämis- ja suunnittelutyöhön, jos mieli on masentunut, suorituskyky laskemassa stressin ja ahdistuksen vuoksi, tai huolet painavat mieltä öisin? Tietotyöntekijän pääoma ja potentiaalinen anti yritykselle ovat korvien välissä. Kuinka usein pysähdymme miettimään, miten tärkeää tästä pääomasta olisi huolehtia myös mielenterveyden näkökulmasta?
LUT-yliopistossa tietojohtamista ja johtajuutta opiskelleen Sanna Lammisen pro gradu -työ tutki mielenterveyspalveluiden implementointia työpaikoilla. Näiden palveluiden käyttö nähdään usein herkempänä asiana kuin muiden työterveyspalveluiden käyttö. Myös mielenterveyspalveluiden käytön edistäminen tulisi huomioida osana johtamista – etenkin tietotyöntekijöiden johtamista, joiden mieli tuottaa organisaatiolle tulokset.
Lamminen toivookin, että tuotaisiin enemmän esiin ajattelua, jossa ihminen nähdään työelämässä kokonaisena olentona. Työpaikkojen tulisi tukea ihmistä kokonaisena toimijana. Lamminen näkee, että tulevaisuuden sukupolvet odottavat johtamiselta inhimillisyyttä. Milleniaalit tarvitsevat tietynlaista johtamista, jonka hän uskoo kyllä kelpaavan vanhemmillekin sukupolville.
Työyhteisöissä eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet ja odotukset tulisi pystyä huomioimaan myös yksilötasolla. Kaikkia ei voida johtaa samalla tavalla, mikä asettaakin nykymaailmassa toimiville esihenkilöille haasteen johtamistapojensa räätälöimisestä pienenkin tiimin sisällä.
Psykologinen turvallisuus tukee henkistä hyvinvointia
Henkilöstöjohtamisella ja tietojohtamisella on runsaasti liittymäkohtia, kun tiedolla johtamisen prosesseja tarkastellaan tiedon luomisen edellytysten kautta: tarvitaan luottamusta, sitoutumista ja tunnetason liittymistä työyhteisöön. Torpatuksi ja torjutuksi tulemisen tunteet tukahduttavat luovat ideat.
Lammisen mukaan yritykset voisivat petrata strategiansa muotoilussa, luoda parempaa organisaatiokulttuuria ja kouluttaa henkilöstöään. Näiden jälkeen on olennaista viestiä ja markkinoida tarjottuja henkilöstön hyvinvointia tukevia palveluita nykyistä enemmän.
Jokaisella työyhteisön jäsenellä on kuitenkin oma roolinsa henkisessä hyvinvoinnissa. Esihenkilöt voivat tuoda omia esimerkkejä esiin ja mahdollistaa näin turvallisen puhumisen omista kokemuksista. Myös mielenterveyteen liittyvien palveluiden esiintuominen ja työyhteisön muistuttaminen siitä, että johtajuuteen liittyy vastuu myös työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista omasta roolistaan käsin, voi avata ovet mielen tasapainoon liittyvistä asioista keskustelulle. Matalan kynnyksen tähän tarjoavat esimerkiksi aivotyön ergonomiaa koskevat ohjeistukset.
Mittareita henkiseen hyvinvointiin?
Lamminen hakeutui tietojohtamisen opintoihin tuodakseen inhimillisempää otetta työelämään. Hän on aiemmilta koulutuksiltaan taloushallinnon merkonomi ja rahoituksen tradenomi. Lamminen on työskennellyt pankkimaailmassa ja hoitanut sijoitustoiminnan kirjanpitoa sekä toiminut yritysanalyytikkona.
Mutta näkyykö henkilöstön hyvinvointi yritysanalyyseissa? Näkyisi kyllä, jos olisi jokin mittari, jota kaikki käyttäisivät, toteaa Lamminen. Ehkä tällaisen inhimillisen pääoman hyvinvointia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevien mittarin kehittäminen voisikin olla seuraava askel työtyytyväisyyskyselyjen, mutta myös päivittäisjohtamisen oheen.
Sanna Lammisen pro gradu -työ Mielenterveyshankkeiden implementointi työpaikalla – Sisäinen markkinointi henkilöstöhallinnon välineenä (2020) on luettavissa LUT-yliopiston julkaisutietojärjestelmästä: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435643